Luenta: Etiikka I, aksioomat ja propositiot 1 – 8

Siirrymme määritelmiä seuraaviin aksioomiin eli perusolettamuksiin. Kuten olemme jo todenneet, niin aksiooma on ilmeinen ja abstrakti totuus. Aksioomien jälkeen käsittelemme Etiikan kahdeksan ensimmäistä propositiota. Nämä propositiot todistavat, että attribuuteilla on ainoastaan yksi substanssi. Yhden substanssin oppi on Spinozan filosofisen järjestelmän horjumaton perusta. Tämän takia käsiteltävät kahdeksan ensimmäistä propositiota tulee huomioida poikkeuksellisen vakavasti. Ilman niitä sisältämää "kategorista … Jatka lukemista Luenta: Etiikka I, aksioomat ja propositiot 1 – 8

Luenta: Etiikka I, määritelmät

Pääsemme vihdoinkin Etiikan lukemiseen. Etenemme tässä "kronologisesti" - eli alusta loppuun. Kuljemme välillä sivupoluilla sovelluksissa, jotka pyrkivät selventämään paikoitellen abstraktia ajattelua. Kuten olemme jo todenneet, niin Spinoza aloittaa Etiikan määrittelemällä sen mitä jumala on. Spinoza ei lähde määrittelemään sitä, mitä jumala on hänelle, vaan hän määrittelee sen mitä jumala itse asiassa on. On siis selvää, että Spinoza haluaa astua … Jatka lukemista Luenta: Etiikka I, määritelmät

Perusteet IV: Etiikan rakenne

Lähdemme siitä oletuksesta, että Spinozan Etiikka on huolellisesti kirjoitettu, jonka jokaista kohtaa tekijä on harkinnut vuosikausia. Täten oletamme, että teoksessa ei ole keskeneräisiä kohtia ja jokainen sen sisältämä lause on loppuun hiottu. Jokainen Spinozan käyttämä termi on tarkkaan harkittu ja ne sisältävät voimakkaan filosofisen latauksen. Esimerkiksi Spinoza käyttää johdonmukaisesti termi mens (suom. tajunta) kirjoittaessaan ihmisen psyykkisistä … Jatka lukemista Perusteet IV: Etiikan rakenne

Perusteet III: Miksi Etiikka on Etiikka?

Spinozan Etiikka on poikkeava filosofinen teos. Tunnettu Spinoza-skolaari Harry Austryn Wolfson kuvaa laajan teoksensa The Philosophy of Spinoza (1934) alussa Etiikkaa seuraavasti. Jos revittäisiin kaikkien Spinozan käsiinsä saamien filosofisten teosten sivut irti ja ne heitettäisiin ilmaan, niin lattialle tippuva sekasotku muodostaisi Etiikan. Etiikka on sekoitus metafysiikkaa, psykologiaa, teologiaa, tunteiden teoriaa ja elämänfilosofiaa. Harvassa ovat ne teokset, jotka pyrkivät rakentamaan yhtä laajan … Jatka lukemista Perusteet III: Miksi Etiikka on Etiikka?

Perusteet II: Spinozan jumala

Spinoza oli aikanaan suuri uskontojen kriitikko. Hänet voidaan nähdä nykyaikaisen uskontokritiikin esi-isäksi, koska monet Spinozan näkemyksistä juutalais-kristillisestä uskonnosta ovat meidän aikakaudella nousseet itsestäänselvyyksiksi. Esimerkiksi me emme pidä Raamattua jumalallisena tekstinä, vaan se katsotaan ihmisen kirjoittamaksi. Spinozan uskontokritiikin keskiössä on jumalan (kirjoitan tarkoituksella jumalan pienellä alkukirjaimella, joka toivottavasti tulee selväksi tämän kirjoituksen aikana) inhimillistäminen eli antropomorfismi. … Jatka lukemista Perusteet II: Spinozan jumala

Perusteet I: Etiikan lukemisesta

Miksi Spinoza valitsi geometrisen tavan Etiikan esitysmuodoksi? Tämä on kysymys, joka on vaivannut Spinozan tutkijoita vuosisatoja. Spinoza työsti Etiikkaa vuosia ja pyrki siinä esittämään suuren filosofisen järjestelmänsä. Täten esitysmuoto ei voinut olla satunnaisesti valittu, vaan tarkkaan harkitun suunnittelun tulosta. Esitysmuotonsa takia Etiikka ei avaudu helpolla. Sen lukeminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja paneutumista. Teos ei ole … Jatka lukemista Perusteet I: Etiikan lukemisesta

Johdanto II: Benedictus Baruch Spinoza – kirottu, karkoitettu ja hyljeksitty

Benedictus Baruch Spinoza syntyi Amsterdamissa lokakuun 24. päivänä 1632 ja hän kuoli Haagissa helmikuun 21. päivänä 1677. Spinoza syntyi juutalaiseen kauppiasperheeseen. Perhe eli osana laajaa juutalaisyhteisöä. Amsterdamin juutalaisilla oli muuhun Eurooppaan nähden vapaammat oltavat ja he eivät eläneet yhteiskunnasta erillään ghettossa. Tämä mahdollisti laajan koulutuksen juutalaisten jälkeläisille sekä vuorovaikutussuhteen ympäröivän kulttuurin kanssa. Tästä sulatusuunista Spinoza … Jatka lukemista Johdanto II: Benedictus Baruch Spinoza – kirottu, karkoitettu ja hyljeksitty

Johdanto I: Miksi Spinoza?

Spinozan elinaikana (1632 - 1677) länsimainen maailmankatsomus eli suurten mullistusten aikakautta. Perinteiset käsitykset vaihtuivat hitaasti, mutta väistämättömästi kohti meille tuttua tieteellistä maailmankatsomusta. Kristinuskon asema perimmäisenä totuutena alkoi väistymään koeteltavan tiedon tieltä. Entiset auktoriteetit menettivät asemansa uusille tuulille. Tämä ei tietenkään tapahtunut "yhdessä yössä", vaan prosessi oli pitkä ja valitettavan verinen. Me elämämme edelleen tämän tsunamin … Jatka lukemista Johdanto I: Miksi Spinoza?