Johdanto I: Miksi Spinoza?

Spinozan elinaikana (1632 – 1677) länsimainen maailmankatsomus eli suurten mullistusten aikakautta. Perinteiset käsitykset vaihtuivat hitaasti, mutta väistämättömästi kohti meille tuttua tieteellistä maailmankatsomusta. Kristinuskon asema perimmäisenä totuutena alkoi väistymään koeteltavan tiedon tieltä. Entiset auktoriteetit menettivät asemansa uusille tuulille.

Tämä ei tietenkään tapahtunut ”yhdessä yössä”, vaan prosessi oli pitkä ja valitettavan verinen. Me elämämme edelleen tämän tsunamin viimeisten aaltojen aikaa. Edelleen on ihmisiä, joille Raamattu (tai jokin muu pyhä kirjoitus) edustaa lopullista ja erehtymätöntä totuutta, maa on litteä ja lajien kehittyminen on valhe. Itse asiassa kuluvan vuosikymmenen aikana ollaan tieteellisen maailmankatsomuksen edistyksessä otettu askeleita taaksepäin. Mystiikkaan vetoaminen, disinformaation levittäminen ja suoranainen kieltäytyminen uskomasta päteviä todisteita ovat saaneet enenevissä määrin jalansijaa yleisessä keskustelussa, taloudessa ja politiikassa. Älykkään teknologian aikakaudella ihmisen ajattelu tuntuu paikoitellen vähä-älyllistyneen.

Rationalismi

Spinoza luetellaan yleensä ns. rationalismin edustajaksi. On akateemista saivartelua, että onko tämä luokittelu oikein vai väärin. Spinoza ei rationalistiksi itseään kutsunut, koska koko termi keksittiin kauan hänen kuolemansa jälkeen. On kuitenkin totta, että Spinoza katsoi maailman olevan selitettävissä järjellä. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että maailma on hänen mukaansa rationaalisesti järjestäytynyt. Ihmisellä on periaatteessa kyky ymmärtää maailma. Tämä voi olla vaikeaa,mutta periaattessa siis mahdollista.

Muista oman aikakautensa rationalisteista Spinozan erottaa hänen keskittyminen ihmiseen. Ihmisen tunteet ja vajavaisuudet eivät olleet Spinozalle vieraita ja hän rohkaisee meitä tarkastelemaan näitä ilmiöitä järjen avulla. Meidän ei tule luovuttaa ensimmäisten vaikeuksien ilmaannuttua. Kaikella on järjellinen selitys, mikä ei tarkoita, että kaikesta seuraa älykkäitä johtopäätöksiä. Älyttömyys, virheet ja pahansuopaisuus ovat selitettävissä rationaalisesti.

Spinozan ajoista me länsimaiset ihmiset olemme kulkeneet modernin ja postmodernin aikakausien kautta kohti nykyistä informaatioteknologian aikakautta. Valitettavasti (länsimainen) ihminen on hyvin eksyksissä tämän kaiken keskellä… edelleen. Tämä eksyneisyys näkyy esimerkiksi erilaisten elämäntaito-oppaiden tulvana kirjakauppojen hyllyillä ja self-help sekä personal development kurssien suosiossa. Mutta miltein poikkeuksetta nämä ”oppaat” ovat yhtä tyhjiä kuin mieliala-konsultin feelgood-puheen jälkeinen hyvänolon tunne; viimeistään seuraavana aamuna sen vaikutus on lakannut.

Me etsimme suuntaa ja katson Spinozan filosofian olevan edelleen kokonaisvaltaisin, ehjin ja luotettavin pohja, joka osoittaa meille sopivimman tien eteenpäin. Juhani Pietarinen teoksessaan Ilon filosofia: Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä (Yliopistopaino, 1993) ilmaisee osuvasti miksi juuri Spinozan tulisi puhutella meitä tässä ja nyt.

Mikä siinä puhuttelee? Luulisin kahdella seikalla olevan erityistä merkitystä. Spinozan filosofinen järjestelmä muodostaa ensinnäkin yhden, kaiken kattavan kokonaisuuden. Se yhdistää vaikuttavalla tavalla suuren luonnon eli maailmankaikkeuden ja pienen ihmisen iloineen ja suruineen yhden ja saman selityksen piiriin. Toinen koskettava piirre on ajattelun valoisuus. Spinozan lukeminen rohkaisee, se auttaa ymmärtämään erilaisten vaikeuksien syitä ja ohjaa rauhalliseen ja myönteiseen elämiseen.
(Ilon filosofia, s. 7)

Illan pimeinä hetkinä ennen unen saapumista ymmärrän heikosti aikakautemme eksyneen ihmisen tarvitsevan juuri tuota elämäänsä. Päivän kiihkeässä menossa voin paikoitellen unohtaa tuon, mutta toistuvasti se palaa mieleeni. Rauhallisuuden keskellä näen kirkkaasti, mitä itsekin kaipaan ja etsin Spinozan kirjoituksista.

Causa sui ja pelastus

Akateeminen spinoza-tutkimus on suurelta osalta keskittynyt Spinozan tietoteoriaan ja psykologiaan eli mielen filosofiaan. Nämä kaksi osa-aluetta ovat keskeisiä Spinozan filosofisessa järjestelmässä, mutta se ei typisty ainoastaan niihin. Ihmisestä ja elämästä puhuva filosofia ei voi rajoittua pelkkiin tietoteoreettisiin sormiharjoituksiin tai metafyysisiin näppäryyksiin. Spinozan filosofian sydän muodostuu vapautumisesta niistä kahleista, jotka luonnon väärin ymmärtäminen on meille asettanut.

Spinozan Etiikka (jonka voidaan katsoa sisältävän koko Spinozan filosofisen järjestelmän) alkaa seuraavalla määritelmällä:

Oman itsensä syyllä ymmärrän sitä, jonka olemukseen liittyy olemassaolo, eli jonka luontoa ei voi käsittää muuten kuin olemassa olevaksi.
(E I, määr. 1)

Oman itsensä syy (lat. causa sui) on Spinozan filosofian perusta, josta kaikki muu saa olemassaolonsa merkityksen ja syyn. En etene tässä vaiheessa aiheessa tätä pidemmälle. Sen aika tulee perusteiden kohdalla tämän johdannon jälkeen.

Etiikka taas päättyy seuraaviin sanoihin.

Joskin tie, jonka olen osoittanut johtavan tähän, näyttää sangen vaikealta, on se silti löydettävissä. Näin kovin harvoin eteen osuvan asian pitääkin kai olla vaikea. Jos näet pelastus olisi käsien ulottuvilla ja löytyisi ilman suurta vaivannäköä, kuinka silloin useimmat silti laiminlöisivät sen? Mutta kaikki erinomainen on yhtä vaikeata kuin harvinaistakin.
(E V, prop. 42, huom.)

Spinozan Etiikka alkaa oman itsensä syystä ja päätyyy pelastukseen. Tämä pelastus on mahdollista saavuttaa omaksumalla oman itsensä syyn näkökulma yksittäisen ihmisen elämän keskiöön. Se on alkupiste, josta kaikki muu elämässä johdetaan.

Mutta tämä prosessi ei ole helppo. Eikä Spinozan filosofian esitysmuodon ensivaikutelma helpota tätä prosessia. Spinozan Etiikka pitää sisällään maailmankaikkeuden metafyysisen selityksen, ihmisen aseman tässä järjestelmässä ja lopulta oikean suunnan jota kohti navigoida maailmankaikkeudessa. Ja tämä kaikki on esitetty geometrisessä muodossa määritelmin, propositioin, postulaatein ja huomautuksin. Tuntuu kuin Spinoza haluaisi käännyttää lukijan pois luotaan heti kättelyssä. Tarkempi lukeminen kuitenkin avaa huimaavan filosofisen panoraaman elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen. Kun Etiikan on kahlannut läpi, niin ymmärtää että tätä kaikkea ei olisi voinut muutoin esittää.

Etiikan kirkkaan selkeät lauseet tekevät sen lukemisesta paikoitellen rukouksen ja meditaation kaltaista hiljentymistä. Tästä huolimatta Spinoza ei ole uskonnollinen ajattelija. Vaikka hänen teoksensa ensimmäinen osa käsittelee Jumalaa, niin Spinoza on meidän aikakautemme mittapuilla ateisti. Elämänsä aikana Spinoza kielsi tiukasti tämän, mutta tuolloin ”ateistilla” oli hyvin toisenlainen sävy kuin mitä me sille annamme tänä päivänä. Palaan tähän teemaan johdannon jälkimmäisessä osassa.

Alain de Botton katsoo Spinozan halunneen korvata Etiikalla Raamatun. Pidän tätä samaan aikaan sekä liioitteluna että vähättelynä. Juutalais-kristillinen usko oli Spinozan kritiikin tähtäimessä ja hän tunsi sitä kohtaan syvää vastenmielisyyttä. Mutta Raamatun korvaaminen Etiikalla ei ollut hänelle tarpeeksi kunnianhimoista.

Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille pitää sisällään jo kliseeksi muodostuneen luvun, jossa Syvä miete -tietokone valjastetaan antamaan vastaus perimmäiseen kysymykseen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. Seitsemän ja puolen miljoonan vuoden pohtimisen jälkeen kone ilmoitti vastaukseksi ”42”. Aivan yhtä hyvin kone olisi voinut tarjota vastaukseksi Spinozan Etiikka: geometriseen tapaan esitettynä.

Nämä sanat asettavat harteilleni raskaan todistustaakan. On helpompi sanoa jonkun asian tai teoksen sisältävän lopullisen vastauksen elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen kuin todistaa se todeksi. Otan tämän haasteen vastaan tietäen sen olevan vaikeaa. Ehkä jopa mahdotonta. Mutta yritän parhaani.

Ennen kuin siirrymme Spinozan filosofian perusteisiin, niin on pysähdyttävä tämän johdannon toisessa osassa itse Spinozaan historiallisena henkilönä sekä hänen elämäänsä juutalaisuudesta karkotettuna ajattelijana myrskyisässä Hollannissa 1600-luvulla. Tämä historiallinen konteksti auttaa ymmärtämään eräitä Spinozan ajattelun kohahduttavimpia osia ja ymmärtämään, että ne itse asiassa eivät olekaan niin radikaaleja kuin päältä päin näyttävät.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s