Esipuhe

Aikomus kirjoittaa blogia Spinozasta on muhinut korvieni välissä ainakin 10 vuotta. Olen sen moneen kertaan aloittanut ja kirjoittanut muutaman postauksen muualle, mutta joka kerralla rima on osoittautunut liian pelottavaksi tai pala kakusta ylimitoitetuksi. Nyt on tullut aika taittaa pelon kamelilta niska.

Tutustuin ensimmäisen kerran Spinozaan syksyllä 1993, kun osallistuin Helsingin yliopistossa ”Johdatus filosofian historiaan” luennoille (luennoitsijana Riku Juti). Ihastuin välittömästi tähän filosofian outsideriin vaikka luennoitsijamme ei jaksanut kovinkaan pitkälle meitä aiheeseen perehdyttää. Ja juuri tuo tunteita herättävä vaikutus herätti mielenkiintoni. Spinozaa joko rakastaa tai vihaa; välinpitämättömäksi hän ei jätä, jos on tutustunut edes alkeisiin.

Seuraavana vuonna ilmestyi Vesa Oittisen Spinozan pääteoksen Etiikka: geometriseen tapaan esitettynä suomennos (Gaudeamus, 1994). Ahmin teoksen välittömästi ja ensimmäinen reaktioni oli hämmennys. Sen jälkeen olen palannut teoksen äärelle lukemattomia kertoja ja edelleenkin se hämmentää, mutta hyvin eri tavalla.

Spinozan teosten äärellä vietetystä ajasta huolimatta en voi kutsua itseäni Spinoza-tutkijaksi. Itse valittu vetäytyminen pois akateemisesta maailmasta täyttää kohta 20 vuotta. Spinoza on pysynyt kaikki nämä vuodet rinnalla, mutta akateemista tutkimusta kohtaan tuntemani vieraus ei ole haihtunut minnekään. Ja tätä ei pidä ymmärtää väärin. Minulla ei ole mitään kielteistä sanomista akateemisesta tutkimuksesta. Se ei vain koskaan tullut minulle omaksi (yrityksestä huolimatta). Kunnioitus akateemista tutkimusta kohtaan on edelleen vahva.

Tämä asettaa Causa sui – Spinoza tänään -blogin akateemisen tutkimuksen ulkopuolelle. Siitä huolimatta jokainen lainaus ja viittaus tulee olemaan rehellisesti esitetty ja mahdolliset virheet ovat näppäily- tai lukuvirheitä. Lähteet tullaan esittämään niin tarkasti kuin on mahdollista. Mutta jokainen tulkinta tulee olemaan allekirjoittaneen ja hän vastaa niistä. Eli lukijalle jää omavastuu, minkä ottaa täältä mukaansa.

Rakenne

Muutama sana rakenteesta. Vaikka Causa sui – Spinoza tänään on blogi, niin sillä tulee olemaan osittain kirjan omainen rakenne. Aluksi rakennetta seurataan tiukasti, mutta jatkossa on tarkoitus löysätä solmiota ja lopulta heittää se menemään. Rakenne tulee olemaan seuraava:

  • Esipuhe (tämä kyseinen sivu, josta kannattaa aloittaa)
  • Johdanto (kaksiosainen, jossa asetetaan ne lähtökohdat, joista blogin muut kirjoitukset tulevat etenemään)
  • Perusteet (esitys niistä yleisistä periaatteista, jotka lukijan kannattaa pitää mielessä matkalla eteenpäin)
  • Etiikan luenta (kronologisesti etenevä Spinozan pääteoksen luenta)
  • Sovelluksia (huomioita ja arkipäiväisiä käytäntöjä Spinozan filosofiasta)

EsipuheJohdanto ja Perusteet tulevat etenemään kronologisesti ja johdonmukaisesti. Kaksi viimeistä rakenteen osaa tulevat vuorottelemaan tilanteiden ja inspiraatioiden mukaan. Tämän blogin keskeisin päämäärä on osoittaa Spinozan filosofian elinvoima ja mitä sillä on annettavaa meille tässä ja nyt.

Paikoitellen termejä tullaan esittämään myös niiden latinankielisessä muodossa (koska Spinoza kirjoitti pääteoksensa latinaksi). Tarkoituksena ei ole briljeerata tietämyksellä, vaan asettaa termejä ja käsitteitä niiden historialliseen kontekstiin. Annan esimerkin – me voimme puhua vallasta, mutta samalla esittäessämme sen latinankielisen vastineen potentia, ymmärrämme ettei kyse ole meidän aikakautemme typistetystä valta-käsityksestä. Mutta mikään latinan asiantuntija ei silti tarvitse olla.

Lyhenteistä

Keskeisin Spinozan teoksista, jota tässä blogissa tullaan käsittelemään on Etiikka. Avaamme seuraavan lyhennyksen, joka varmasti auttaa lainausten seuraamista.

E III, prop. 27, huom.

Lyhenne voidaan lukea seuraavasti: ”Etiikka, kolmas osa, proposition 27 huomautus”. Kyseinen kohta löytyy Oittisen suomennoksesta sivulta 159. Muita lyhennyksiä ovat seuraavat:

  • määr. = määritelmä
  • selit. = selitys
  • aks. = aksiooma
  • tod. = todistus
  • korol. = korollaari
  • lemma = lemma
  • post. = postulaatti
  • huom. = huomautus

Ja niin edespäin. Tärkeintä on ymmärtää, että viittauksissa ei esitetä sivunumeroita. Tämä siitä syystä, että tälloin myös on mahdollista seurata käsiteltävää asiaa muuhunkin kuin suomennokseen nojautuen.

Muihin Spinozan teoksiin viitattaessa tullaan käyttämään mahdollisimman selkeää käytäntöä. Yllä olevaa lyhenteiden listaa tullaan täyttämään tarpeen mukaan. Muut teokset tullaan esittelemään teoksen nimen, kustantajan ja kustannusvuoden mukaan. Näihin tullaan viittaamaan joko konventionaalisten lyhenteiden tai sivunumeroiden mukaan.

Tarkoituksesta

Kuten tuli jo mainittua, niin tämä blogi on vaivannut minua ja saanut kypsyä pääni sisällä pitkään. Tarkoituksenani on olla subjektiivinen, mutta se ei lue pois mahdollisuutta osoittaa, kun olen väärässä tai tulkintani on epäjohdonmukainen. Postauksia saa ja pitää kommentoida. Kaikki palaute on tervetullutta. Erimielisyys on elämää rikastuttava ilmiö, jos siihen osaa oikein suhtautua. Pyrin tähän ja toivon myös muiden omaksuvan tämän asenteen. Konfliktia ei pidä turhaan väistellä ja joskus yhteentörmäyksestä syntyy jotain huomattavasti kauniimpaa kuin aikaisemmin oli.

Minulle Spinozaan tutustuminen on ollut kasvattava ja kypsyttävä kokemus. Hänen lauseiden lukeminen vievät kokemuksen äärelle, joka voisi olla meditaatiota. Tässä piileekin Spinozan filosofian kauneus. Se näyttää puhuvan hyvin pitkälle samoista teemoista ja asioista kuin itämainen filosofia, mutta Spinoza on meille läheisempi. Itämaiset filosofiat voivat vedota omalla mystiikallaan meihin, mutta tuolloin väärinymmärtämisen ja -tulkinnan vaara on suuri. Seuraukset yleensä ovat lähempänä katastrofia kuin valaistumista. Meidän ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan.

Toivon tätä esipuhetta seuraavien postausten avaavan lukijoille edes välähdyksen siitä rauhasta ja seesteisyydestä, jonka Spinozan filosofia on tuonut minun elämääni. Ja kun puhun rauhasta ja seesteisyydestä, en tarkoita tylsyyttä ja pysähtyneisyyttä. Spinozan teosten lukemisen jälkeen kävellään silmät punaisina humaltumisesta ja ekstaattisesta kokemuksesta. Mutta ilman krapulan ahdistusta ja paranoiaa.

On aika sulkea poeettinen mieleni ja lähteä matkalle. Tervetuloa mukaan. Nähdään toisella puolella…

2 vastausta artikkeliin “Esipuhe

  1. Hieno aloitus! Tästä on hyvä jatkaa ja päästään itse asiaan. Luin muistini virkistykseksi hieman kirjahyllystä löytyvistä kirjoistani Spinoza-luennehdintoja ja hänen jyrkkä determinisminsä kyll arveluttaa. Tuli stoalaisuus mieleen. Mielenkiinnolla odotan jatkoa! 🙂

    Tykkää

    1. Itse asiassa Spinoza ei ole niin deterministinen kuin monet väittävät. Hän kyllä kielsi vapaan tahdon olemassaolon, mutta hän tarkoitti ”vapaalla tahdolla” hieman eri asiaa kuin mitä me sillä tarkoitamme. Tästä kuitenkin myöhemmin enemmän 😉

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s